Tiivistelmä aineistopaketista.
EU:n uutta CAP-maataloustukiesitystä on perusteltu muun muassa seuraavilla asioilla:
- Ympäristön ja maaseudun suojelu ja kestävä kehitys
- Viljelyn monipuolistaminen ja biodiversiteetin suojelu
- Luonnonvarojen optimoitu käyttö ja ekosysteemin säilyttäminen
- Ilmastonmuutoksen hillintä ja energian käytön vähentäminen
- Maatalouden tehokkuuden lisääminen ja maatalouden kilpailukyvyn parantaminen
- Maaperän suojelu
EU:n CAP-tukiesityksessä suorista tuista on 30 % viherryttämistä, jolla pyritään vaikuttamaan edellä mainittuihin tavoitteisiin. Viherryttäminen sisältää vähintään 7 % luonnonhoitoalaa, joka voi olla esim. suojakaistoja, kesantoa tai metsitystä.
Suomen CA viljelyn yhdistyksen mielestä CAP-tukiesitykset ovat oikean suuntaisia toimia, mutta pyydämme ottamaan huomioon, että edellämainittuihin ympäristötavoitteisiin päästään laajemmin ja paremmin no-till -menetelmällä, jolla saavutetaan pysyvä ympärivuotinen kasvipeitteisyys ja pienemmät ympäristöpäästöt.
Kasvipeitteisyyden vuoksi eroosio ja ravinteiden poistuminen pellolta vähenee ratkaisevasti.
- Pitkäaikaisessa muokkaamattomuudessa maan rakenne paranee, pieneliötoiminta ja orgaanisen aineksen osuus peltomaassa lisääntyy
- Typen ja fosforin kokonaispäästöt pellolta vähenevät niiden sitoutuessa orgaaniseen ainekseen
- Myös liukoisen fosforin poistuminen vesistöihin vähenee, koska veden valuminen pellolta vähenee
Kasvipeitteen ja muokkaamattomuuden ansiosta ravinteet pysyvät pellon maaperässä.
Tämä vähentää ravinnehuuhtoutumia vesistöihin ja tarvetta suojakaistoihin. No-till vastaa ympäristövaikutuksiltaan lähes nurmea.
Maan muokkaamattomuus vähentää kasvihuonepäästöjä ja hillitsee ilmastonmuutosta.
- Muokkaamisessa syntyy orgaanisen aineen hapettuessa ja traktorin polttoaineen palaessa hiilidioksidia
- Maan muokkaamisessa syntyvä hiilidioksidimäärä on paljon suurempi kuin polttoaineesta tuleva
- No-till:ssä hiilidioksidimäärät maasta ja polttoaineesta vähenevät murto-osaan verrattuna perinteisiin menetelmiin
Kasvien yhteyttäminen sitoo hiilidioksidia ilmasta maaperään.
Muokkaamattomuus vähentää maan orgaanisten aineiden hapettumista hiilidioksidiksi. No-till -menetelmä on siten maataloudessa hiilidioksidin tuottajan sijasta hiilinielu. No-till vähentää myös turvemaiden hiilidioksidipäästöjä ja sillä on mahdollista päästä CO2-vähennystavoitteisiin. Hyvissä olosuhteissa vähenevät myös maan typpidioksidi- ja metaanipäästöt.
No-till -viljely ei lisää kasvinsuojeluaineiden tarvetta, kun harjoitetaan normaalia viljelykiertoa. Kasvitaudit pysyvät kurissa, koska pellossa oleva hyödyllinen pieneliötoiminta saa lisääntyä, kun sitä ei muokkaamisella häiritä.
Muualla maailmassa no-till on otettu laajasti käyttöön ja sillä on saatu maatalouden ympäristöpäästöt vähenemään. Etelä- Amerikassa, Australiassa ja Kanadassa se on valtamenetelmä, joka on parantanut maatalouden kilpailukykyä. Myös USA:ssa se on merkittävä viljelymenetelmä.
Euroopassa Suomi ja Espanja ovat no-till -menetelmän edelläkävijämaita.
Suomen CA-viljelyn yhdistys on jäsentensä kautta osallistunut CA-viljelyn Euroopan ja maailman kongresseihin, näyttelyihin ja tapahtumiin sekä hankkinut tutkimustuloksia Suomesta ja maailmalta, joihin tämä tietopaketti perustuu. Menetelmän ympäristöhyödyt voidaan todistaa selkeästi.
No-till -viljelyn laajamittainen käyttöönotto ja hyödyntäminen vaatii sen ympäristövaikutusten tunnetuksi tekemistä ja sen laajaa poliittista hyväksyntää sekä menetelmän ympäristövaikutusten taloudellista tukemista.
Neuvontaa, tutkimusta ja viljelijöiden yhteistyötä on tehostettava no-till -viljelyalan lisäämiseksi.
Lisäksi vaaditaan investointeja uuteen tekniikkaan ja osaamiseen.